Löylyjen hyvyys tai huonous on hyvin saunakohtaista. Löylyihin vaikuttaa mm. kiuastyyppi, kiukaan mitoitus suhteessa saunaan, saunan ilmastointi, lauteiden korkeus ja niiden sijoitus suhteessa kiukaaseen sekä saunan lämmitys.

Click to see this image bigger... Älykiukaalla varustetussa saunassa voi vertailla löylyjä eri lämpötiloissa niin, että muut löylyihin vaikuttavat tekijät pysyvät vakioina. Olen nostanut saunan lämpötilan 50 asteesta 140 asteeseen saman saunomisen aikana. Hämmästyksekseni pystyin heittämään löylyä vielä 140 asteessa. Toisaalta sijoituin nuoruudessani toiseksi löylykilpailussa, minkä seurauksena seuraavalla viikolla selästäni kuoriutui nahat huolimatta paljon alemmasta saunalämpötilasta.

Löylyn lämpövaikutus riippuu paitsi ilman lämpötilasta myös ilman kosteudesta. Leppeä 50-asteinen sauna voi tulla hetkessä polttavaksi helvetiksi, jos kiukaalle heitetään paljon vettä. Lämpövaikutuksen kannalta ajatellen saunalöylyn ääripäät ovat 50-asteinen kuiva löyly ja 100-asteinen puhdas höyry, jotka molemmat voivat esiintyä saunassa, jossa on varaava kiuas. Jatkuvalämmitteisellä kiukaalla varustetun saunan käyttökelpoinen lämpötila-alue on kapeampi, kuivasta 70 -90 asteesta ylöspäin kylpijästä riippuen, sillä kiukaan pieni kivimäärä ei mahdollista matalampia saunalämpötiloja ilman kiukaan löylynantokyvyn vaarantumista.

Löylyn olemuksen ja saunalämpötilan suhdetta selittää parhaiten se, että ilman kyky sitoa itseensä vettä kasvaa progressiivisesti lämpötilan noustessa. Oheisena on kuvio, josta käy ilmi maksimi vesimäärä grammoina, jonka ilmakuutio voi sitoa itseensä eri lämpötiloissa 20 ja 100 asteen välillä.

Luonnossa tämän ylärajan ylittyminen näkyy sateena. Tämä ilmiö on erityisen selvä syksyllä, jolloin lounaasta tuleva ilmavirtaus jäähtyy pohjoiseen mennessä. Jäähtyvä ilma menettää koko ajan kykyään sitoa itseensä vettä ja tiputtaa ylijäämävettä kaiken aikaa. Keväällä puolestaan sataa vähemmän, sillä lämpiävä ilma kykenee sitomaan itseensä enemmän vettä. Saunassa jäähtyvä löyly kondensoituu kylpijöiden iholle ja muille ilmaa kylmemmille pinnoille. Kun saunassa "hikoilee", niin kyse on pääasiassa kondensoituneesta löylystä, ei hikoilusta, edellyttäen tietysti, että löylyä heitetään.


vesi g/cbm
206817
308630
4010451
5012282
60140130
70158197
80176292
90194422
100212595


Kuten kuviosta käy ilmi, lisääntyy suosituimmalla saunomislämpötila-alueella 60-90 asteessa ilman kyky sitoa itseensä vettä 130 grammasta kuutiometrillä 420 grammaan kuutiometrillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 90-asteissa saunassa on heitettävä löylyä yli kolme kertaa enemmän kuin 60-asteisessa sauna, jos halutaan saada yhtä kosteat löylyt molemmissa lämpötiloissa. Normaalissa saunomisessa seuraa lämpötilan noususta löylyjen kuivuminen, sillä progressiivisesti lisääntyvä löylynheitto keittäisi kylpijät.

Lisääntyvän löylynheiton lämpövaikutuksesta saa suuntaa antavan arvion seuraavasta yksinkertaistetusta laskelmasta, jossa laskelmien pohjana on 6 neliömetrin suuruinen sauna. Kylpijöihin vaikuttaa lämmittävästi lauteiden yläpuolella oleva ilma. Pelkän ilman lämmittäminen 20 asteesta 60 asteeseen kuluttaa 300 kJ energiaa ja 90 asteeseen 540 kJ energiaa. Lisäys on suorassa suhteessa lämpötilan nousuun eli 75 % ((90-20)/(60-20)*100).

Saunassa suurin osa lämmitysenergiasta kuluu seinien, katon ja lauteiden lämmittämiseen. Tolkuton ilmastointi voi tuhlata jopa enemmän energiaa kuin rakenteiden lämmittäminen. Saunomisen kannalta pääosa tästä energiasta on hukattua energiaa, koska osa on paneelien sisällä ja takana ja osa on tuulen viemää. Saunomisen aikaiseen lämmöntuntemukseen vaikuttaa tästä energiasta ainoastaan pinnoista lähtevä säteilylämpö ja istumisesta ja nojaamisesta syntyvä lämmönjohtuminen. Tämän energian lämpövaikutusta on vaikea arvioida. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että tämä lämpövaikutus olisi yhtä suuri kuin kuivan ilman lämpövaikutus eli kuivassa 60 asteisessa saunassa olisi 600 kJ lämpövaikutus ja 90 asteisessa saunassa lämpövaikutus olisi 1.080 kJ.

Löylynheiton lämpövaikutus on parhaiten arvioitavissa löylyveden höyrystymiseen kuluvan energian perusteella. Yhden 20-asteisen vesilitran höyrystämiseen kuluu noin 2.600 kJ energiaa ja yhdestä litrasta tulee 1.700 litraa höyryä.

Oheisessa kaaviossa on kuvattu löylyn lämpövaikutusta. Pystyakselilla on lämpötila ja vastaava kuivan saunan lämpövaikutus laskettuna edellä mainitun kuuden neliön kuvitteellisen saunan kuudelle lauteiden yläpuoliselle ilmakuutiolle. Kuten kuviosta käy ilmi, on 60-asteisen saunan lämpövaikutus 600 kJ (300 kJ ilmasta ja 300 kJ rakenteista) ja 90-asteisen saunan lämpövaikutus 1.080 kJ. Saunomisen aikaisen lämpövaikutuksen maksimina voitaneen pitää 150 astetta vastaavaa 2.000 kJ lämpövaikutusta.



Saunomisen aikainen ilman suhteellinen kosteus on lämpötilasta ja löylyistä riippuen kymmenestä kolmeenkymmeneen astetta ja absoluuttisena arvona 30-40 g per ilmakuutio. 60 asteen lämpötilassa vaatii esimerkkisaunamme höyrystämään 195 g vettä, jotta löylyjen suhteellinen kosteus olisi 25 % (6*0,25*130=195). Tämän vesimäärän höyrystäminen vaatii reilut 500 kJ energiaa. Löylynheitto lisää saunomisen laskennallisen lämpövaikutuksen 1.100 kJ:een, mikä vastaa 90 asteen kuivaa lämpövaikutusta. Vastaava 25 % suhteellinen kosteus 90 asteessa vaatii 630 vesigramman höyrystymistä, mikä puolestaan vaatii yli 1640 kJ energiaa. Täten 90-asteinen sauna, jossa on 25% suhteellinen kosteus, sisältää yhteensä 2.720 kJ lämpövaikutuksen, mikä vastaa jo 195-asteisen kuivan saunan lämpövaikutusta.

Käytännössä löylynheiton lämpövaikutus ei ole aivan lasketun suuruinen, koska osa höyrystä kondensoituu ennen kuin kaikki vesi on ennättänyt höyrystyä. Myös seinistä ja lauteista tulevan lämpösäteilyn vaikutusta on vaikea arvioida ja se on mielestäni suurempi kuin laskelma antaa ymmärtää.

Jonkinlaisena johtopäätöksenä edellisestä voitaneen päätellä, että lämpötilan noustessa, löylynheiton määrä vähenee tai korkeintaan pysyy ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan noustessa löylyjen kosteus vähenee. Lämpötila-alueella 60-90 astetta se merkitsee sitä, että saunan lämpötilan noustessa 60 asteesta 90 asteeseen vähenee löylyjen kosteus neljäsosaan. Todellisessa saunomistilanteessa ei löylyä heitetä kerralla litrakaupalla vaan löylynheitto on enemmänkin "ripsauttelua", jonka tahti hidastuu lämpötilan noustessa.



Ylläoleva tarkastelu osoittaa saunalämpötilan vaikutuksen saunan löylyominaisuuksiin. Se osoittaa myös, että mitä alhaisempi on saunan lämpötila sitä suuremmat mahdollisuudet kylpijällä on vaikuttaa löylyihin. Se osoittaa, että saunan löylyominaisuudet muuttuvat hyvin radikaalisti 60-90 asteen lämpötila-alueella, jolta alueelta suurin osa saunojista löytää mieleisensä löylyn. Se osoittaa myös sen, että suomalaisen saunaperinteen mukainen varaava kiuas antaa laajimman valinnanvaran hyvien löylyjen etsijöille. Ikävä kyllä se osoittaa myös sen, että nykymuotoiset kerrostalojen tulikuumat talosaunat ovat hyvän saunan irvikuvia.

Edellä on esitetty vain yksi tapa kuvat löylyn vaikutusta saunomiseen. Julkaisemme mielellämme kommenttejanne tai ehdotuksianne vaihtoehtoisista laskentatavoista Lukijan Off-line palstalla. Vastaamme myös kykyjemme mukaan saunaa ja löylyjä koskeviin kysymyksiinne Kysymyksiä ja Vastauksia palstallamme.

© SaunaSite, 1997


[Sisällysluettelo] [Pääsivu] [Sähkökiukaiden toimintaperiaatteet]